Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) toteaa Eurooppaa koskevassa alueellisessa raportissaan, että kiinteistömarkkinat osoittavat yhä enemmän merkkejä yliarvostuksesta koko alueella, ja mainitsee viisi maata esimerkkeinä tästä skenaariosta.

"Asuntojen hinnat ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 2015 Tšekissä, Unkarissa, Islannissa, Luxemburgissa, Alankomaissa ja Portugalissa", raportissa todetaan.

IMF:n asiantuntijat huomauttavat, että "pandemian jälkeen asuntojen hintojen ja tulojen sekä asuntojen hintojen ja vuokrien välinen ero on kasvanut entisestään".

Bretton Woods -instituutin tilien mukaan asuntojen hinta-tulosuhde on tällä hetkellä yli 30 prosenttia pitkän aikavälin suuntauksia korkeampi, kun taas asuntojen hinta-vuokra-suhde "ylittää myös selvästi historialliset normit, myös Pohjois-Euroopan talouksissa tai Euroopan nousevan talouden maissa".

IMF toteaa tässä mielessä, että empiiriset mallit viittaavat 15-20 prosentin yliarvostukseen useimmissa Euroopan maissa, mutta koska pankkien vuokrat nousevat edelleen ja reaalitulot kärsivät inflaatiosta, "asuntojen hinnat ovat viime aikoina laskeneet monilla markkinoilla".

Samassa analyysissä huomautetaan myös, että elinkustannusten nousu ja talojen pankille tuomat edut "venyttävät" perheen tasapainoa, joka voi huonontua entisestään, jos tulee lisää epäsuotuisia shokkeja.

Epäsuotuisissa skenaarioissa, joissa elinkustannukset ja etuudet nousevat, noin 45 prosenttia kotitalouksista ja yli 80 prosenttia pienituloisista kotitalouksista voi joutua suurempiin taloudellisiin vaikeuksiin.

Silti IMF uskoo, että "vaikutukset pankkien taseisiin pysyvät yleisesti ottaen kurissa", mutta katsoo, että "kuva synkistyy useiden häiriöiden yhdistelmässä, kuten asuntojen hintojen merkittävässä korjausliikkeessä".

"Common Equity Tier 1 -standardin mukaan kotitalouksien velkojen maksukyvyttömyyden lisääntymisestä johtuva pääoman väheneminen ei useimmissa maissa ylittäisi 100 peruspistettä, mutta asuntomarkkinoiden 20 prosentin hidastuminen kasvattaisi tappiot 100-300 peruspisteeseen, ja Etelä- ja Itä-Euroopan maat kärsisivät vakavimmin", lisää.

Tässä skenaariossa tällaiset tappiot voivat johtaa luottostandardien tiukentumiseen, mikä lisää oletuksia ja epäsuotuisia syklejä pankkien taseiden, kiinteistöjen (ja muiden omaisuuserien) hintojen ja reaalitalouden välillä.