Tutkimuksessa, joka on ensimmäinen luku "Economy and companies: trends, perspectives and proposals" -julkaisussa, joka on laitoksen uuden talous-, yritys- ja julkispoliittisten tutkimusten toimiston (G3E2P) julkaisu, analysoitiin elintason kehitystä Portugalissa.

"Suhteellinen [elintason] lasku vuosina 1999-2022 johtui työntekijäkohtaisen tuottavuuden ja työttömyysasteen huonommasta suhteellisesta kehityksestä ja vähäisemmässä määrin väestön aktiivisuusasteen suhteellisen edun pienenemisestä", FEP korosti.

FEP varoitti myös, että Eurostatin tiedoissa ennakoitavissa oleva väestön määrän tarkistaminen ylöspäin ( INE:n tuoreemmat tiedot mukaan luettuina) huonontaa suhteellista elintasoa entisestään, jolloin Portugali sijoittuu Romanian alapuolelle, kuudenneksi huonoimmalle sijalle vuonna 2022 (75,9 % EU:ssa) virallisten tietojen seitsemänneksi huonoimman sijan (77,1 %) sijasta.

Laitos korosti myös, että "merkit Portugalin tilapäisten suhteellisten etujen kääntymisestä Ukrainan sodan alkamisen jälkeen matkailun (johtuen mielikuvasta kauniista ja turvallisesta matkakohteesta kaukana konfliktista) ja energian osalta ovat selviä, joten ne myös heikentävät suhteellista elintasoa lähitulevaisuudessa.".

FEP:n tutkimuksessa huomautetaan myös, että "Portugalissa yliarvioidaan vahvasti työntekijäkohtaisten virallisten työtuntien määrän väheneminen vuosina 2019-2022, kun otetaan huomioon työpäivän todellinen kehitys, mikä johtaa tuntituottavuuden kasvuun, joka on huomattavasti suurempi kuin EU:ssa", ja viitataan muihin etätyötä koskeviin töihin, joissa todetaan, että "työtuntien lisääntyminen johtaa tuottavuuden menetyksiin, erityisesti kokoaikaisen työn osalta, vaikka siitä on etunsa, kuten perhe-elämän yhteensovittaminen".

"Työtuntien vähentämissuuntaus on maallinen ja tulee lisääntymään teknologian kehityksen myötä, mutta tämän pitäisi olla yritysten ja työntekijöiden päätös, ei hallinnollinen päätös". Tutkimus osoittaa myös, että "varallisuutta tuottavien tekijöiden painoarvo BKT:ssä on pienentynyt verojen ja maksujen eduksi, toisin kuin EU:ssa, mikä osaltaan selittää myös alhaisempaa talouskasvuamme, sillä on välttämätöntä ensin luoda varallisuutta ennen sen jakamista", FEP:n mukaan.

Laitos vakuutti, että "valtion osuus on ollut yhä suurempi, mikä selittää 36,4 prosentin enimmäisverorasituksen suhteessa BKT:hen vuonna 2022, mikä suhteutettuna suhteelliseen elintasoon tarkoittaa 17 prosenttia EU:n keskiarvoa suurempaa verorasitusta, joka on viidenneksi korkein".