"On tärkeää, että ihmisillä on sellainen käsitys, että odotuksia voidaan jopa hieman laskea", että kansallisen terveydenhuollon tilanne ratkeaa "välittömästi". Se ei ratkea", Xavier Barreto sanoi Lusa-toimistolle.

Vastuuhenkilö väitti, että jos sairaaloilla olisi resursseja avata kaikki päivystyshuoneet, tätä "varasuunnitelmaa, joka on pohjimmiltaan kesäsuunnitelma", ei tarvittaisi.

Xavier Barreto viittasi julkishallinnon suunnittelu-, politiikka- ja ennakointikeskuksen PlanAPP:n hiljattain tekemään tutkimukseen, jonka mukaan alueellisten erojen tasaamiseksi tarvittaisiin 2 939 lääkäriä (13,6 %) lisää, kun vertailukohtana on perusterveydenhuollon ja sairaaloiden erikoislääkäreiden korkein alueellinen määrä suhteessa väestöön.

Hän viittasi myös muihin arvioihin, joissa viitteenä olivat ylityöt ja palveluntarjoajat (päivystävät lääkärit) ja joiden mukaan noin 4 000 lääkäriä tarvittaisiin, jos heidät korvattaisiin sopimuslääkäreillä.

"Vaikka rekrytoisimme kaikki erikoislääkärit, joita koulutamme vuosittain, näiden 3 000 tai 4 000 lääkärin kouluttaminen ja palkkaaminen vie aikaa. Valmistautukaamme siis siihen, että tulevina vuosina meidän on pakostakin reagoitava järjestäytyneesti ja toisella tavalla, jolla pyritään lieventämään tätä pulaa", hän puolustautui.

Ei "ihmettä"

Sairaalajohtaja korosti, että tilanne sairaaloissa on hätätilanteiden osalta sama kuin viime vuonna "eikä se tule olemaan erilainen tulevina viikkoina", koska lääkäreiden määrä on käytännössä sama ja siksi "tulos ei voi olla kovin erilainen".

"Siksi tässä ajatuksessa ihmesuunnitelmasta (...) ei ole mitään järkeä", hän sanoi ja korosti, että kesäsuunnitelma on pohjimmiltaan varautumissuunnitelma, jossa päätetään olemassa olevilla resursseilla, mitkä palvelut ovat auki tai suljettuina.