Euroopan sääennustekeskuksen toteuttaman Copernicus Service for Climate Change (C3S) -palvelun laskelmien mukaan heinäkuun aikana merenpinnan keskilämpötila oli 0,51 celsiusastetta korkeampi kuin vuosien 1991-2020 keskiarvo. Maan pintalämpötilat olivat heinäkuussa 0,72 celsiusastetta vuosien 1991-2020 keskiarvoa korkeammat ja 0,33 celsiusastetta lämpimämmät kuin edellinen kuumin kuukausi, heinäkuu 2019.

Copernicuksen apulaisjohtaja Samantha Burges paljastaa lausunnossaan, että "globaalit ilmakehän lämpötilat ja globaalit lämpötilat valtamerten pinnalla tekivät heinäkuussa uusia ennätyksiä koskaan" ja että CS3:n keräämät tiedot viittaavat, vaikkakin ennenaikaisesti, siihen, että "vuosi 2023 on tällä hetkellä kolmanneksi lämpimin vuosi tähän mennessä".

Virkamiehen mukaan ilmoitetut tiedot "osoittavat, että on kiireellisesti toteutettava kunnianhimoisia toimia maailmanlaajuisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, jotka ovat näiden ennätysten pääasiallinen aiheuttaja".

Maailman ilmatieteen järjestönWMO:n pääsihteeri Petteri Taalas varoitti raportissa, että "kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen tarve on kiireellisempi kuin koskaan. Ilmastotoimet eivät ole ylellisyyttä vaan velvollisuus", hän sanoi.

Jo koko vuotta heinäkuuhun asti tarkasteltaessa Copernicus osoittaa, että "vuoden 2023 maailmanlaajuinen keskiarvo on kolmanneksi korkein koskaan mitattu, 0,43 celsiusastetta verrattuna vuosiin 1991-2020", jota verrataan vuonna 2016 kirjattuun 0,49 celsiusasteen ylijäämään ja 0,48 celsiusasteen ylijäämään vuodelle 2020, täsmentää vastuuhenkilö.

WMO näkee 98 prosentin todennäköisyydeksi, että ainakin yksi viidestä seuraavasta vuodesta on kaikkien aikojen kuumin, ja 66 prosentin todennäköisyydeksi, että lämpötila ylittää tilapäisesti 1,5 celsiusastetta yli vuoden 1850-1900 keskiarvon ainakin yhden seuraavan viiden vuoden aikana.