Tämä vuosi oli Euroopan maanhavainnointipalvelu Copernicuksen mukaan kaikkien aikojen kuumin. Vaikka joulukuu on vielä otettava huomioon, totuus on, että tammikuusta lähtien jokaisessa kuukaudessa on mitattu korkein keskilämpötila siitä lähtien, kun mittaukset aloitettiin.

Kasvihuonekaasupäästöjen jatkuvasti kasvaessa syksy 2023 pohjoisella pallonpuoliskolla on kaikkien aikojen kuumin.

Maailmanjärjestö luokitteli hiljattain viimeiset yhdeksän vuotta kuumimmiksi sitten nykyaikaisten mittausten alkamisen ja varoitti syklisestä ilmastoilmiöstä "El Niño", joka aiheuttaa Tyynenmeren lämpenemistä ja saattaa nostaa lämpötiloja entisestään ensi vuonna.

Ennätysvuonna 2023 sään ääri-ilmiöt lisääntyvät jälleen. Portugali ei kärsinyt pahoin, mutta Kreikka sekä Keski- ja Pohjois-Euroopan maat kärsivät kuumuudesta ja tulvista, samoin kuin Amerikka, Afrikka, Aasia ja Oseania.

Tulipalot

Suuret tulipalot johtuvat monissa tapauksissa ilmaston lämpenemisestä. Loppuvuotta leimaavat tulipalot Kanadassa, jossa 18 miljoonaa hehtaaria paloi 6 500 metsäpalossa, mikä johtui osittain ankarasta kuivuudesta.

Kanadan viisi kuukautta kestäneet tulipalot päästivät 473 megatonnia hiilidioksidia (CO2), mikä on kolminkertainen määrä edelliseen ajanjaksoon verrattuna, ja ne ovat saaneet 200 000 ihmistä siirtymään kotiseudultaan. Savu ulottui Portugaliin asti.

Havaijilla metsäpalot olivat viranomaisten mukaan tappavimmat 100 vuoteen, ja ne aiheuttivat elokuussa noin 110 kuolemantapausta ilmastonmuutoksen vuoksi.

Lämpöaallot pyyhkäisivät Aasiassa Intian, Kiinan, Laosin ja Thaimaan kaltaisissa maissa, vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kylmäaalto tappoi 166 ihmistä Afganistanissa, ja Kiina pani merkille ennätysalhaiset lämpötilat tammikuussa.

Helmikuussa sykloni Freddy tappoi 1 434 ihmistä, joista osa Mosambikissa, jossa myrsky kulki kahdesti ja vaikutti 263 000 ihmiseen. Yli kuukauden kestänyt myrsky oli yksi pisimpään kestäneistä trooppisista sykloneista.

Katastrofit

Vuoden sääkatastrofeihin voidaan lukea myös toukokuussa sattuneen sykloni Mochan yli 400 uhria, Pohjois-Amerikan 112 hellekuolemaa, Intian tulvat, jotka aiheuttivat 100 kuolonuhria, ja monet muut Filippiineillä ja São Paulossa, Brasiliassa, Pakistanissa ja Haitissa, joissa kussakin tapauksessa vähintään viisikymmentä uhria.

Kongon demokraattisen tasavallan tulvat aiheuttivat 400 kuolemantapausta, ja Libyassa noin 11 000 ihmistä kuoli, kun kaksi patoa romahti syyskuussa Daniel-myrskyn aiheuttamien rankkasateiden jälkeen.

Jotkin sään ääri-ilmiöt eivät välttämättä liity ilmaston lämpenemiseen, vaikka YK:n mukaan planeettojen lämpötilan nousu on suora syy Afrikan sarvessa lokakuussa Somaliassa sekä Keniassa, Etiopiassa ja Tansaniassa esiintyneisiin rankkasateisiin ja tulviin, jotka aiheuttivat 300 ihmisen kuoleman ja yli kahden miljoonan ihmisen siirtymisen kotiseudultaan.

Somaliassa lokakuun jälkeen yli 2 miljoonaa ihmistä on kärsinyt rankkasateista ja äkkitulvista, joiden seurauksena miljoona ihmistä on joutunut pakenemaan ja 1,5 miljoonaa hehtaaria maatalousmaata on joutunut tulvan alle.

Kreikkaa koettelivat kesällä historialliset tulipalot ja pian sen jälkeen katastrofaaliset tulvat.

Ilmastonmuutos on pahentanut ilmastoilmiöitä. Se on aiheuttanut ennennäkemättömän kuivuuden Amazonissa, äkkitulvia ja tappavia myrskyjä Yhdysvalloissa, ennätyslämpötiloja Espanjassa, Brasiliassa, Intiassa, Laosissa, Kiinassa, Yhdysvalloissa ja Australiassa.

Syksyllä useissa maailman maissa vallinneen tukahduttavan kuumuuden jälkeen äärimmäiset sateet valtasivat muun muassa Vietnamin, Italian, Slovenian, Hongkongin, Kiinan ja Yhdysvaltojen.

YK:n mukaan ilmaston ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet viimeisten 30 vuoden aikana.

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan ilmastonmuutos aiheuttaa vuosittain 123 miljardin euron menetykset maataloustuotannossa ja karjankasvatuksessa, mikä vastaa viittä prosenttia maailman tuotannosta.

Ympäristökatastrofit ovat lisääntyneet 1970-luvun keskimäärin 100 tapahtumasta vuodessa 400 tapahtumaan kahden viime vuosikymmenen aikana.