World Weather Attributionin(WWA) ja Climate Centralin raportin mukaan ilmastonmuutos on tähän mennessä aiheuttanut maailmanlaajuisesti keskimäärin 41 ylimääräistä "vaarallista hellepäivää", jotka ovat aiheuttaneet "säälimätöntä kärsimystä".

Portugalin 20 vaarallista hellepäivää ovat pienimpiä Euroopassa, maanosassa, jossa myös riski on pienempi.

Portugalin alapuolella ovat Euroopassa vain Islanti (13 päivää), Monaco (17) ja Irlanti (18).

Portugalissa on ollut portugalinkielisistä maista WWA-luokituksen mukaan vähiten vaarallisia hellepäiviä, kun taas Päiväntasaajan Guinea saavutti tämän arvon lähes 30 prosenttina päivistä (106).

Heti listan alapuolella on Itä-Timor, jolla oli 98 vaarallista hellepäivää, mutta se on edelleen naapurimaa Indonesian (122 päivää) alapuolella.

Portugalinkieliset maat, joissa on eniten vaarallisia hellepäiviä, ovat São Tomé ja Príncipe (89 päivää), Angola (73), Kap Verde (60), Guinea-Bissau (54), Brasilia (49) ja Mosambik (37).

Macaossa oli 58 hellepäivää, mikä on enemmän kuin naapurimaassa Hongkongissa (57) ja selvästi enemmän kuin Kiinassa keskimäärin (24).

Kansainvälisellä tasolla eniten vaarallisista hellepäivistä kärsivät Tyynenmeren ja Karibian saaret, ja ennätys kuuluu Naurulle, jonka saaret olivat lähes puolet vuodesta tällä riskirajalla (149 päivää).

WWA koostuu eri tiede- ja yliopistolaitosten tutkijoista, ja sillä on käytössään protokollia ja kumppanuuksia paikallisten asiantuntijoiden kanssa, joiden avulla voidaan arvioida nopeasti äärimmäisiä sääilmiöitä eri puolilla maailmaa myös ilmastomallien ja erikoiskirjallisuuden avulla.

Nämä kaksi järjestöä määrittelivät yli 200 maan ja alueen "vaarallisen kuumuuden" päivät analysoimalla näiden alueiden keskilämpötiloja vuosina 1991-2020 ja määrittelemällä 10 prosentin kuumimman prosenttipisteen, jonka arvot liittyvät yleensä suurempiin terveysriskeihin.

Laskemalla eri alueilla keskimäärin normaalia kuumempien päivien määrä eri alueilla päädyttiin siihen, että vuonna 2024 maailmassa oli 41 "vaarallista hellepäivää" enemmän kuin skenaariossa, jossa ilmastonmuutosta ei olisi tapahtunut.

Suositusten joukossa on muun muassa reaaliaikainen raportointi äärimmäisestä kuumuudesta johtuvista kuolemantapauksista ja kansainvälisen rahoituksen lisääminen, jotta kehitysmaita autettaisiin muuttumaan kestävämmiksi.