Azorien seismisyyskeskuksen(CIVISA) verkkosivustolla julkaistun Azorien seismis-vulkaanisen tiedon ja valvonnan keskuksen vuoden 2023 seismisen kartan mukaan järistykset johtuivat Terceiran saarella sijaitsevan Santa Bárbara -tulivuoren seismisestä aktiivisuudesta.

Asiakirjan mukaan alueella syyskuussa koettu voimakkain maanjäristys kirjattiin tässä tuliperäisessä järjestelmässä.

"Maanjäristys tuntui voimakkaimmillaan V/VI Santa Bárbaran, São Bartolomeun, Terra Chãn ja São Mateuksen seurakunnissa", CIVISA totesi lausunnossaan.

Maantieteellisen jakauman osalta Azorien seismisyyskartta osoittaa, että "suurin osa paikannettavissa olevasta seismisyydestä" keskittyi Santa Bárbaran tulivuorelle - Terceiralle (seismogeeninen vyöhyke SZ24), Faialin länsipuolelle (seismogeeninen vyöhyke SZ43) ja São Jorgen saarelle (seismogeeninen vyöhyke SZ36).

Eniten maanjäristyksiä kirjattiin heinäkuussa (22), "ja Santa Bárbara -tulivuoren seismovulkaninen kriisi vaikutti suurelta osin tähän määrään", siinä todetaan.

CIVISA julkaisi kartan osana VOLRISKMAC II -hanketta, jota rahoitetaan Interreg V-A Espanja-Portugali MAC-yhteistyöohjelmasta (Madeira-Azorit-Kanariansaaret) 2014-2020 ja joka toteutetaan yhteistyössä Azorien yliopiston vulkaanisen tutkimuksen ja riskinarvioinnin instituutin kanssa.

Julkaisu on jatkoa tiedotuskeskuksen vuonna 2018 antamalle sitoumukselle, jonka mukaan asiakirja asetetaan vuosittain saataville "helppokäyttöisellä ja maksuttomalla alustalla, jonka tavoitteena on edistää yleisön tietoisuutta alueella esiintyvästä seismisestä toiminnasta".

Saariston vuotuisen seismisyyskartan lisäksi julkaisussa esitellään kuukausittaiset seismisyyskartat, CIVISAn pysyvän seismisyyden seurantaverkoston kokoonpanoa kuvaava kartta sekä kartta, jossa esitetään saaristolle määritellyt seismogeeniset alueet, joita seurataan.

Lisäksi esitetään kirjattujen ja koettujen tapahtumien määrän sekä vapautuneen seismisen energian päivittäinen ja kuukausittainen jakautuminen.

Lusa-uutistoimiston tänään tarkasteleman saman raportin mukaan seismisiä järistyksiä tapahtui pääasiassa heinäkuussa (22 tunnettua maanjäristystä) ja syyskuussa (19), minkä jälkeen tulevat toukokuu (16), joulukuu (13) ja lokakuu (11).

Vähiten maanjäristyksiä havaittiin tammikuussa (kolme), helmikuussa, maaliskuussa ja marraskuussa (kumpikin kuusi), huhtikuussa ja kesäkuussa (kumpikin seitsemän) sekä elokuussa (kahdeksan).

Richterin asteikon mukaan maanjäristykset luokitellaan voimakkuutensa mukaan mikro- (alle 2,0), hyvin pieniin (2,0-2,9), pieniin (3,0-3,9), lieviin (4,0-4,9), kohtalaisiin (5,0-5,9), voimakkaisiin (6,0-6,9), suuriin (7,0-7,9), merkittäviin (8,0-8,9), poikkeuksellisiin (9,0-9,9) ja äärimmäisiin (yli 10).