Kannat jaettiin täysistuntokeskustelussa, joka käytiin Tasavallan edustajakokouksessa sosialistisen puolueen(PS), Kansan eläimet - luonto(PAN), Livre, Bloco de Esquerda(BE) ja Chega -ryhmien lakiesityksistä.

Parlamentti keskusteli kahdeksasta lakiehdotuksesta, jotka koskivat seksuaalista suuntautumista, sukupuoli-identiteettiä ja seksuaalisia ominaisuuksia.

Neljässä lakiehdotuksessa vaaditaan niin sanottujen "muuntohoitojen" kieltämistä ja kriminalisointia, joilla pyritään korjaamaan väitettyjä normista poikkeavia käytäntöjä, kuten homoseksuaalisuutta tai transseksuaalisuutta.

Keskustelun alussa BE:n varajäsen Joana Mortágua totesi, että vuonna 2018 hyväksytty sukupuoli-identiteetin itsemääräämisoikeutta koskeva laki ei ole vielä säännelty kouluissa.

BE puolustaa PS:n, PAN:n ja Livren tavoin myös sitä, että käännytyskäytännöt ovat kiellettyjä, ja huomauttaa, että tapauksia raportoidaan edelleen ja että nämä käytännöt perustuvat menetelmiin, jotka aiheuttavat fyysistä ja psyykkistä kärsimystä ja aiheuttavat traumoja, korostaen samalla, että "ei ole mitään parannettavaa".

Neljä puoluetta ehdottaa, että kaikki seksuaalisen suuntautumisen, identiteetin tai sukupuolen ilmaisun pakolliseen muuttamiseen tähtäävät käytännöt kielletään ja että teko ja ne, jotka harjoittavat seksuaalisten ominaisuuksien muuttamiseen tähtääviä käytäntöjä ilman suostumusta, kriminalisoidaan.

PAN:n tiedottaja Inês Sousa Real vakuutti, että kyse on ihmisoikeuksista.

"Tämänpäiväisessä keskustelussa (...) on kyse siitä, että ihmiset tunnustetaan sellaisiksi kuin he ovat. Kyse on sen varmistamisesta, että pienen kaupungin peruskoulua käyvän lapsen ja nuoren ei tarvitse odottaa, että hän pääsee yliopistoon Lissabonissa, Portossa tai Coimbrassa ollakseen sellainen kuin on", hän korosti.

Chega-puolueen jäsen Rita Matias syytti PS:ää siitä, että se ei ole puuttunut koulutuksen "todellisiin ongelmiin", kuten opettajien lakkoiluun ja oppilaisiin, joilla ei ole opetusta.