Tasavallan edustajakokouksella(AR) ei ole enää tästä päivästä lähtien valtuuksia hyväksyä lakeja, mikä tarkoittaa, että kaikki käynnissä olleet lainsäädäntöprosessit menettävät pätevyytensä ja ne on esitettävä uudelleen seuraavassa vaalikaudessa.

Vaakalaudalla ovat esimerkiksi "lobbausta" koskeva sääntely ja eräät (ja kiistanalaisemmat) muutokset, jotka hallitus aikoi hyväksyä tupakoinnin ehkäisemiseksi ja valvomiseksi, kuten esimerkiksi tupakan myynnin ja kulutuksen kieltäminen koulujen läheisyydessä, huoltoasemilla tai terasseilla, joilla on tietty kattavuus, sekä perustuslain tarkistaminen.

Parlamentin hajottamisesta ilmoittamisen jälkeisinä viikkoina oli useita "asiakirjoja", joita kansanedustajat kiirehtivät viimeistelemään, kuten metatiedot, muutokset järjestelmään, jolla myönnetään kansalaisuus sefardijuutalaisten jälkeläisille, ja hallituksen ehdottama poikkeusjärjestelmä, joka mahdollistaa ennakkoäänestysoikeuden lisäksi liikkuvuusäänestyksen eurovaalipäivänä ilman ennakkoilmoittautumista.

Saatuaan tietää tasavallan presidentin päätöksestä hajottaa AR pääministeri António Costan 7. marraskuuta tapahtuneen eron jälkeen oikeudellisen tutkinnan alaisena, parlamentaarikot nopeuttivat myös useita ammattijärjestysten uudistamiseen liittyviä diplomeita ja pakottivat Marcelo Rebelo de Sousan hyväksymään ne ensimmäisen veto-oikeuden jälkeen.

Viime täysistunnossa hyväksyttiin myös PS:n päätöslauselma, jossa suositeltiin, että hallitus käynnistäisi Porto-Lissabon-suurnopeusradan ensimmäisen osuuden tarjouskilpailun tammikuun loppuun mennessä, ja Chega pidättyi äänestämästä.

Huolimatta siitä, että parlamentti menettää lainsäädäntövaltansa tästä päivästä lähtien, kun se hajoaa virallisesti, AR:n presidentti Augusto Santos Silva on edelleen Portugalin valtion toinen hahmo, joka tarvittaessa korvaa tasavallan presidentin. Kansanedustajat säilyttävät samat oikeudet, kuten parlamentaarisen koskemattomuuden.

Siitä hetkestä lähtien, kun Marcelo Rebelo de Sousa hajottaa virallisesti tasavallan parlamentin, aloittaa toimintansa pysyvä komissio, jolla on vähemmän edustajia kuin täysistunnolla ja rajoitetut valtuudet. Sen ensimmäinen kokous on määrä pitää 24. tammikuuta, ja siihen sisältyy Eurooppa-neuvoston valmisteluista käytävä keskustelu ja poliittisia julistuksia.

Lusan mukaan tämä valiokunta kokoontuu kahden viikon välein keskiviikkoisin. Tammikuun 24. päivän lisäksi toinen kokous on suunniteltu pidettäväksi 7. helmikuuta.

AR:n pysyvään valiokuntaan kuuluvat kansanedustajat voivat jatkaa kirjallisten kysymysten esittämistä hallitukselle hajoamisen jälkeen, mutta ministerien kuulemiset valiokunnissa loppuvat, ja huhtikuun 25. päivän 50-vuotispäivän muistoksi suunnitellut aloitteet säilyvät.

Pysyvän komitean puheenjohtajana toimii AR:n puheenjohtaja, ja se koostuu varapuheenjohtajista ja varajäsenistä, jotka kaikki puolueet ovat nimenneet edustuksensa mukaisesti.

Niiden tehtävänä on "valvoa perustuslain ja lakien noudattamista sekä hallituksen ja hallinnon toimintaa", "käyttää edustajakokouksen toimivaltaa suhteessa kansanedustajien toimeksiantoon" ja "edistää edustajakokouksen koolle kutsumista aina tarvittaessa".

Tämän elimen tehtävänä on myös "antaa suostumus tasavallan presidentin poissaololle maan alueelta" tai "valtuuttaa tasavallan presidentti julistamaan piiritystila tai hätätila, julistamaan sota ja solmimaan rauha".

Lyhyesti sanottuna sillä ei ole valtuuksia "säätää lakeja kaikissa asioissa, lukuun ottamatta niitä, jotka perustuslaki on varannut hallitukselle" eikä "antaa hallitukselle lainsäädäntövaltuuksia".