Mckinseyn mukaan Portugali etenee energiamurroksessa, mutta se ei onnistu saamaan kilpailuetuja maan teollistamiseksi uudelleen. Onnistunut vihreä uudelleenteollistamisprosessi voisi merkitä 15 prosentin nousua bruttokansantuotteessa (BKT) vuoteen 2030 mennessä, konsulttiyritys laskee.

Nämä havainnot jaettiin osana Mckinseyn julkaisemaa Energy Industrialisation and Transition Index (IETI) -indeksiä, jota päivitetään puolen vuoden välein.

"Portugali voisi olla Euroopan uudelleenteollistamisen eturintamassa", sillä "sillä on jättimäistä potentiaalia, jollaista sillä ei ole koskaan ollut viime vuosina", sanoi McKinseyn partneri André Anacleto indeksin esittelyssä. Yksi tärkeimmistä eduista on energiakustannukset: ECO:n raportin mukaan Portugalilla on valmiudet tuottaa puhdasta energiaa 20 prosenttia halvemmalla kuin Euroopassa keskimäärin.

Jos energiamurros hyödynnetään talouden teollistamiseksi uudelleen, se voi siis johtaa 15 prosentin BKT-hyppäykseen vuonna 2030 verrattuna vuoteen 2022, konsulttiyritys laskee. Samassa skenaariossa vienti kasvaisi 20 prosenttia ja voitaisiin luoda 300 000 työpaikkaa, joista 60 000 olisi päteviä. "Jos emme etene määrätietoisesti, olemme jäämässä jälkeen mahdollisuuksien hyödyntämisessä", totesi André Anacleto.

Teollisuuden painoarvo taloudessa on tällä hetkellä 13,6 prosenttia (vuoden 2023 tiedot), mikä on yli kaksi prosenttiyksikköä alle EU:n keskiarvon ja "melko kaukana" vuoden 1996 19 prosentista. Tämä siitäkin huolimatta, että investoinnit teollisuuden käyttöomaisuuteen ovat kasvaneet vähitellen vuodesta 2013 lähtien ja pelkästään vuonna 2022 14 prosenttia, jolloin ne saavuttavat 12 miljardia euroa.

Mckinsey viittaa mahdollisuuteen investoida joihinkin nouseviin aloihin, kuten sähköajoneuvoihin, akkuihin ja jopa vihreään teräkseen.

Portugalin teollisuutta jarruttaa investointien puute tutkimus- ja kehitystoimintaan, joka on "välttämätöntä" kilpailukyvyn säilyttämiseksi. T&K-investoinnit kasvoivat Portugalissa viime vuosikymmenellä vain 0,3 prosenttiyksikköä (1,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2022), ja ne jäävät edelleen alle EU:n asettaman 3 prosentin tavoitteen.