Euroopan keskuspankin(EKP) tietojen mukaan viime vuonna takavarikoitiin 554 000 seteliä, mikä on 19 prosenttia enemmän kuin vuonna 2023 havaitut 467 000 seteliä.

Viranomaisten takavarikoimien seteleiden kokonaismäärä oli noin 26,7 miljoonaa euroa, mikä ylittää edellisvuoden 25 miljoonan euron määrän. Näillä arvoilla ilmiö on korkeimmillaan sitten vuoden 2019, ennen pandemiaa, mutta keskuspankki takaa, että "väärennetyn setelin saamisen todennäköisyys on edelleen hyvin pieni".

Näennäinen ristiriita takavarikointien kasvun ja fyysisen rahan turvallisuuden välillä selittyy takavarikoitujen väärennettyjen setelien markkinoiden koolla. "Absoluuttisesta kasvusta huolimatta havaitsimme vuonna 2024 vain 18 väärennöstä jokaista miljoonaa liikkeessä olevaa aitoa seteliä kohden", EKP paljasti lausunnossaan ja korosti, että "eurosetelit ovat edelleen luotettava ja turvallinen maksuväline".

Tämä tarkoittaa, että 554 tuhatta väärennettyä kopiota vastaan on tällä hetkellä liikkeessä yli 30 miljardia aitoa seteliä. "97,8 prosenttia väärennöksistä havaittiin euroalueen maissa, 1,3 prosenttia euroalueen ulkopuolisissa EU:n jäsenvaltioissa ja 0,9 prosenttia muualla maailmassa", EKP toteaa.

Noin 80 prosenttia vuonna 2024 takavarikoiduista seteleistä vastasi 20 ja 50 euron seteleitä (vuonna 2023 osuus oli 72 prosenttia). Vastakkaisessa ääripäässä ovat 500 euron setelit - joiden valmistus lopetettiin vuonna 2019 - joiden osuus oli vain 0,6 % kokonaismäärästä, kun se vuonna 2023 oli 1,%, mikä vahvistaa tämän arvokkaan setelin asteittaisen vähenemisen laittomilla markkinoilla.

"Yleisön ei tarvitse olla huolissaan väärennöksistä, mutta sen on pysyttävä valppaana", EKP totesi ja totesi, että useimmat väärennökset on helppo havaita, "koska niistä joko puuttuvat turvaominaisuudet tai ne jäljittelevät olemassa olevia ominaisuuksia vain hyvin heikosti". Euroalueen keskuspankin mukaan seteleiden aitous voidaan tarkistaa yksinkertaisella "tunnustele, katso ja kallista" -menetelmällä.