Hallitus hyväksyi heinäkuussa asuntokriisiä koskevan toimenpidekokonaisuuden, jonka puolesta äänesti vain sosialistien enemmistö. Lakimuutokset koskevat vuokria, AL:ää, tyhjiä kiinteistöjä ja veroja. Tasavallan presidentti Marcelo Rebelo de Sousa oli kuitenkin 21. elokuuta eri mieltä toimenpiteistä ja käytti presidentin veto-oikeutta estääkseen niiden voimaantulon.

Tasavallan edustajainhuoneen lopullinen äänestys tapahtui viisi kuukautta sen jälkeen, kun ministerineuvosto oli hyväksynyt ohjelman ensimmäisen version, johon oli tehty joitakin muutoksia, mutta jota vastustivat edelleen useat asumiseen liittyvät järjestöt - liike-elämä ja kansalaisyhteiskunta.


Kritiikki

Marcelo Rebelo de Sousa kritisoi puoluekokouksen yksimielisyyden puuttumista asiasta ja käytti valtaansa estääkseen toimenpiteiden voimaantulon. Tämä johtuu siitä, että tasavallan presidenttinä hänellä on valtuudet, joiden nojalla hän voi aina, kun hän ei ole samaa mieltä lakiesityksestä, tehdä poliittisen tai oikeudellisen veto-oikeuden. Oikeudellinen veto tapahtuu silloin, kun hän ei hyväksy lakiehdotuksen laillisuutta, ja poliittista vetoa käytetään silloin, kun lakiehdotuksen ei katsota olevan maan kannalta hyvä tie eteenpäin, vaikka lakiehdotus ei olekaan lain vastainen.

Parlamentilla on kuitenkin aina viimeinen sana. Vaikka tasavallan presidentti on valtion päämies, Portugalin puolipresidenttijärjestelmä antaa parlamentille mahdollisuuden vahvistaa tasavallan presidentin hylkäämän lakiesityksen. Näin PS aikoo tehdä kesän jälkeen, koska PS:n enemmistö parlamentissa sallii sen. Jos näin tapahtuu, "Lisää asuntoja" -paketti tulee voimaan presidentin veto-oikeudesta huolimatta.


Miksi Marcelo vastustaa "Lisää asuntoja"?

Parlamenttiin lähetetyn kirjeen mukaan tämän lakiesityksen myötä "ei ole helppo nähdä, mistä luvattu asuntotarjonta tulee", koska "valtio ei ota suoraa vastuuta asuntorakentamisesta".

Lisäksi "pakkovuokraus on niin rajallista ja aikaa vievää, että se näyttäytyy pelkästään symbolisena tunnuksena, jonka poliittiset kustannukset ovat suuremmat kuin sosiaalinen hyöty", hän sanoi.

"Pakkovuokraukseen ja AL:ään tehdyistä korjauksista huolimatta lakiehdotus ei todennäköisesti palauta yksityisten investointien menetettyä luottamusta, ja on varmaa, että siinä säädetyt julkiset ja sosiaaliset investoinnit ovat rajattuja ja hitaita", Marcelo lisäsi parlamentille lähetetyssä kirjeessä.

Itse asiassa "ei ole näköpiirissä uusia toimenpiteitä, joilla olisi välitön vaikutus ja joilla voitaisiin vastata monien perheiden kamppailuun korkojen ja lukemattomissa tilanteissa vuokrien korotusten painolastin edessä".


Yleinen mielipide: Omistajat ja vuokralaiset

Portugalin paikallisen majoituksen järjestöALEP (Association of Local Accommodation in Portugal), joka on yksi More Housing -sääntöjen tärkeimmistä vastustajista, oli tyytyväinen presidentin päätökseen estää "katastrofaaliset toimenpiteet" alaa vastaan ja lisäsi, että "paikallisen majoituksen tuhoaminen ei ratkaise asunto-ongelmaa". Samansuuntaisesti myös kansallinen vuokranantajien liitto(ANP) iloitsee presidentin veto-oikeudesta.

Kiinteistökehittäjien ja -sijoittajien yhdistys(APPII) uskoo, että presidentin veto on "viimeinen mahdollisuus" luoda toimenpiteitä, joilla markkinoille saadaan lisää asuntoja, koska laki "ei yleisesti ottaen tarjoa tehokasta vastausta tarpeeseen luoda lisää asuntoja portugalilaisille, ei myynti- eikä vuokramarkkinoille".

Toisaalta Lissabonin vuokralaisyhdistys(AIL) uskoo, että Marcelo Rebelo de Sousan veto-oikeus "palauttaa asian takaisin julkiselle asialistalle", ja kannattaa tyhjien julkisten kiinteistöjen käytön tehostamista asuntotarjonnan lisäämiseksi. Muiden vuokralaisyhdistysten mielestä lakiehdotuksessa esitetyt toimenpiteet eivät riitä, ja ne vaativat lisää toimenpiteitä vuokrien alentamiseksi.


Lupien myöntämisen helpottaminen

Huolimatta asuntoja koskevan toimenpidepaketin veto-oikeudesta hallituksen lakiesitys asuntosektorin lupamenettelyjen yksinkertaistamisesta hyväksyttiin, mutta Marcelo Rebelo de Sousa varoitti, että lupamenettelyjen yksinkertaistamisessa olisi otettava huomioon myös turvallisuuskriteerit ja rakentamisen laatu.

Yksinkertaistamisen myötä arkkitehtuurihankkeita koskevat luvat myönnetään nyt vain arkkitehdin vastuukauden perusteella, ja julkisyhteisöjä rangaistaan, jos lausuntojen antaminen viivästyy.

Author

Paula Martins is a fully qualified journalist, who finds writing a means of self-expression. She studied Journalism and Communication at University of Coimbra and recently Law in the Algarve. Press card: 8252

Paula Martins