António Costa ilmoitti asiasta eilen tasavallan parlamentissa käydyn kahden viikon välikeskustelun aikana vastauksena Livren ainoalle varapuhemiehelle.

"Huomenna (torstaina 19. lokakuuta) ministerineuvosto hyväksyy asetuksen, joka koskee työttömyyskorvausten soveltamista perheväkivallan uhreihin", pääministeri totesi.

Rui Tavares kysyi hallituksen päämieheltä vuoden 2022 "talousarviositoumuksesta", joka koskee työttömyyskorvausten laajentamista perheväkivallan uhreihin, ja pahoitteli, että toimenpidettä ei ole vielä pantu täytäntöön.

"Emme ole menossa vuoden 2024 talousarvioon ratkaisematta ongelmaa, joka on peräisin vuosilta 2022 ja 2023. Viimeksi kun puhuimme tästä asiasta, pääministeri kertoi minulle, että se oli lainsäädäntöpiirissä, mitä me odotamme? Ministerineuvoston asetuslakia, joka vihdoin kertoo uhreille, että emme anna näiden ihmisten kuluttaa enää yhtään kuukautta, toinen kuukausi on kuukausi elämän ja kuoleman välillä", totesi ainoa varapuheenjohtaja.

Rui Tavares korosti, että tämä toimenpide on "ehdottoman tärkeä", ja totesi, että perheväkivallan uhrit ovat usein taloudellisesti riippuvaisia, "mikä ei anna heille mahdollisuutta rakentaa elämäänsä uudelleen".

Todettuaan, että "monet ihmiset menettävät työpaikkansa, kun he yrittävät rakentaa elämänsä uudelleen ja vapautua perheväkivallasta", Livren ainoa varajäsen katsoi, ettei voida hyväksyä sitä, ettei sosiaaliturva ole henkilön puolella.

Puheenvuorossaan kansanedustaja viittasi myös ensi vuoden valtion talousarvioon ja totesi, että on "täysin perusteltua, että keskustelu siitä, mitä ylijäämällä tehdään, käydään mahdollisimman osallistavalla ja osallistavalla tavalla, myös parlamentissa".

Rui Tavares haastoi hallituksen keskustelemaan joka vuosi "sitoutumisesta oikeudenmukaisuuteen ja investointeihin" siitä, mitä budjetin ylijäämällä pitäisi tehdä.

"Julkisen velan maksaminen, kyllä, mutta ei pelkästään se. Julkiset investoinnit, työn taakan keventäminen progressiivisella verouudistuksella, sosiaaliseen hätätilanteeseen vastaaminen, ja keskustelkaa kaikesta tästä tasavallan yleiskokouksessa", hän puolusti.

Tässä vaiheessa pääministeri ilmoitti, että hallitus vie tämän keskustelun eduskunnalle ensi vuoden talousarvioesityksessä ja että hän päätti tehdä niin "hyvin inspiroituneena kysymyksestä", jonka kansanedustaja esitti hänelle keskustelussa siitä, mitä tehdä tasapainolle.

"Uskon, että ehdotuksemme on vastuullinen tasapaino, jossa otetaan huomioon sekä tulevaisuus että nykyhetki", hän totesi ja totesi, että "osa tasapainosta on varattu sosiaaliturvan rahoitusvakausrahaston vahvistamiseen", koska "on tarpeen jatkaa rahoituslähteiden monipuolistamista, jotta voidaan taata sen kestävyys tulevaisuudessa".

Pääministeri korosti myös "uuden investointirahaston" perustamista "vuoden 2026 jälkeistä aikaa varten".

"Kun elvytys- ja sopeutumissuunnitelma päättyy ja kun on epävarmaa, mikä on seuraava rahoituskehys laajentuneessa Euroopassa, on tärkeää, että maa alkaa luoda rahastoa, joka tukee julkisten investointien jatkuvuutta vuoden 2026 jälkeen", hän totesi.

Pääministeri korosti myös velan vähentämistä ja ilmoitti, että hallitus haluaa samalla vastata sosiaaliseen hätätilanteeseen ja vahvistaa julkisia palveluja, jotka "ovat sosiaalivaltion peruspilareita, kuten julkiset koulut tai kansallinen terveydenhuolto".