Vuonna 2022 Portugalissa oli yli 4600 luokiteltua kulttuuriperintökohdetta, jotka olivat levittäytyneet koko maahan viittä kuntaa lukuun ottamatta, ilmeni Lissabonissa esitellystä"Portugalin taide- ja kulttuuriatlaksesta".

Portugalin taide- ja kulttuuriatlaksessa, joka on Portugalin kulttuuritoiminnan seurantakeskuksen välityksellä toteutetun taiteen pääosaston(DGArtes) ja Lissabonin yliopiston ISCTE-instituutin välisen yhteistyön tulos, todetaan, että vuonna 2022 Portugalissa on 4 655 luokiteltua kulttuurikohtaa, joista suurin osa on muistomerkkejä.

Luokitelluista kohteista lähes 3 000:n katsotaan olevan yleisen edun mukaisia, joista 867 on kunnallisia ja 831 kansallisia muistomerkkejä.

"Voidaan todeta, että luokiteltua rakennusperintöä on koko maan alueella, eikä näiden omaisuuserien jakautumisessa ole alueellista epäsymmetriaa. Vain viidessä kunnassa ei ole yhtään luokiteltua omaisuutta, ja ne kaikki sijaitsevat keskisellä alueella (Oliveira do Bairro, Vagos, Pampilhosa da Serra, Proença-a-Nova ja Entroncamento)", todetaan tutkimuksessa, joka esiteltiin Lissabonin kansalliskirjastossa.

Atlaksen mukaan vuonna 2021 oli 106 "kuntaa, joissa oli vähintään yksi kansallinen muistomerkki, johon voi tutustua", eli yli kolmannes 308 kunnasta.

"Nämä muistomerkit ovat pääasiassa uskonnollisia rakennuksia (58,8 %), mutta myös sotilaallisiin tai siviililuonteisiin kansallisiin muistomerkkeihin voi tutustua, vaikka jälkimmäiset ovatkin vähemmän tärkeitä. Kansalliset muistomerkit, joihin voi tutustua, ovat pääasiassa julkisessa hallinnossa (49,5 %), joista merkittävimmät ovat paikallishallinnon (kuntien) hallinnassa ja seuraavaksi eniten keskushallinnon (kulttuuriministeriön) hallinnassa. Yksityisen hallinnon osuus on kuitenkin 47,4 prosenttia, ja katolinen kirkko on merkittävässä asemassa", José Soares Nevesin koordinoiman tutkimuksen tekijät lisäävät.

"Portugalin taide- ja kulttuuriatlas" luotiin kartoittamaan ja kuvaamaan "olemassa olevia kulttuurilaitoksia ja aktiivisia taideyksiköitä", ja sen tavoitteena on "analysoida Covid-19:n aiheuttaman kriisin vaikutuksia lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä ja tuottaa päivitettyjä indikaattoreita, jotka tukevat kulttuurihallinnon strategista päätöksentekoa ja antavat tietoa julkisille ja yksityisille tahoille ja kansalaisille".