Ranska ilmoitti Euroopan komissiolle huhtikuussa 2020 90 prosentin valtiontakauksen myöntämisestä pankkien yhteenliittymän myöntämälle 4 000 miljoonan euron lainalle ja 3 000 miljoonan euron julkiselle rahoitukselle. Rahoitustuki oli tarkoitettu yksinomaan Air Francea varten.

Lähes vuotta myöhemmin, maaliskuussa 2021, Ranskan hallitus ilmoitti Air Francen ja holdingyhtiö Air France - KLM:n pääomapohjan vahvistamisesta 4 000 miljoonalla eurolla enintään miljardin euron pääomankorotuksella ja julkisen rahoituksen muuntamisesta hybridipääomaksi. Konserni on jo palauttanut jälkimmäisen.

Bryssel päätti olla vastustamatta kumpaakaan tapausta, koska se katsoi, että tuki soveltuu sisämarkkinoille, mutta Euroopan unionin tuomioistuin päätti hyväksyä Ryanairin ja Malta Airin esittämän haasteen.

"Unionin yleinen tuomioistuin katsoo, että Euroopan komissio teki virheen määritellessään, ketkä olivat myönnetyn valtiontuen edunsaajia, kun se jätti holdingyhtiö Air France-KLM:n ja KLM:n sen ulkopuolelle", yhteisö totesi lausunnossaan. Unionin tuomioistuin totesi, että nämä kaksi yhtiötä "todennäköisesti hyötyivät ainakin välillisesti kyseisestä valtiontuesta saadusta edusta".

Air France - KLM on yksi niistä tahoista, jotka ovat kiinnostuneita TAP:n uudelleen yksityistämisestä, joka on sittemmin jäädytetty hallituksen eron myötä.

"Euroopan komission kilpailun pääos asto ei ole vielä ryhtynyt toimiin pakottaakseen laittoman tuen takaisinperintään, eikä se ole määrännyt mitään toimenpiteitä, joilla korjattaisiin Ruotsin, Tanskan, Saksan ja Italian hallitusten aiheuttama vahinko kilpailulle, koska ne suosivat paikallisia lentoyhtiöitään muiden EU:n lentoyhtiöiden kustannuksella", Ryanair totesi lausunnossaan.

"Tämänpäiväiset päätökset korostavat, että Euroopan komission on toimittava välittömästi periäkseen nämä laittomat valtiontukipaketit takaisin ja määrätäkseen korjaavia toimenpiteitä, joilla korvataan ainakin osa kilpailulle aiheutuneista vahingoista", irlantilainen lentoyhtiö lisää.

TAP oli yksi kohteena olleista, ja tuomioistuin kumosi 1,2 miljardin suuruisen tuen toukokuussa 2021, mikä pakotti Euroopan komission hyväksymään päätöksen uudelleen ja aloittamaan perusteellisen tutkimuksen myönnetystä valtiontuesta.