Kuraattori ja arkkitehtuuritutkimuksen ja -käytäntöjen kustantamon ja studion dpr-barcelonan toinen perustaja sekä Zürichin teknillisen korkeakoulun arkkitehtuurin osaston tutkija Ethel Baraona Pohl on Lissabonissa osallistumassa Portugalin Goethe-instituutin järjestämään festivaaliin "A revolution like this - struggle and fiction: the housing issue".
Barcelonassa asuva salvadorilaissyntyinen tutkija uskoo Lusalle puhuessaan, että Portugalin edellinen hallitus (PS) "teki hyviä asioita" ja että Lissabonissa on "hyviä ihmisiä, jotka tutkivat ja keskustelevat".
"Toivon, että Lissabon on jo ohittanut sen äärimmäisen kauden, jonka Barcelona on kokenut viime vuosina", hän sanoi ja totesi, että katalonialainen kaupunki on kärsinyt "massaturismia edistävän tai vain rahan tuottamiseen tähtäävän politiikan" vaikutuksista.
Kahdeksan viime vuoden aikana "on kuitenkin annettu paljon säännöksiä paikallisille majoituskohteille, ja kaupunki on nyt hieman rauhallisempi", hän toteaa. "Tarvitaan tasapainoa ja sääntelyä", hän huomauttaa ja korostaa, että ratkaisujen on oltava poliittisia ja että "arkkitehdit ja kaupunkisuunnittelijat voivat auttaa vain vähän".
Vain sääntelyllä voidaan varmistaa, että "vuokrat eivät nouse kohtuuttomasti, että yritykset eivät keskity pelkästään turistien palvelemiseen ja että hinnat ovat sellaisella tasolla, että paikalliset ihmiset voivat käydä kahvilla tai oluella", hän uskoo.
Ethel Baraona Pohl on keskittynyt osallisuutta edistävään asumiseen heikommassa asemassa oleville ryhmille. "On vielä paljon vaikeuksia, mutta hyviä käytäntöjä on syntymässä", hän sanoo ja myöntää, että "ei ole helppoa" vastata syrjäytymisen eri kerroksiin. Tutkija kannattaa sitä, että näille ryhmille - naisille, eläkeläisille, rodullistetuille ihmisille, lesboille, homoille, biseksuaaleille, transsukupuolisille ja queereille - luodaan "erityinen tila", jossa he tuntevat olonsa "turvallisemmaksi", mikä sitten helpottaa suhteita muihin yhteisöihin.
"Ei ole helppoa luoda nopeasti kaikille osallistavia asuntoja", hän myöntää ja lisää, että on välttämätöntä "työskennellä yhteisöjen kanssa niiden tarpeiden ymmärtämiseksi".
Barcelonassa on viimeisten kuuden vuoden aikana toteutettu "joitakin eri väestöryhmille suunnattuja osuuskunta-asuntohankkeita, jotka toimivat varsin hyvin".
Hän korostaa myös, että "nuoremmat arkkitehdit ovat herkempiä eivätkä ole vielä mukana markkinadynamiikassa".