Observadorin mukaan ympäristöjärjestö Zero ilmaisi "voimakkaan vastustuksensa" uuden padon rakentamiselle Tejo-joelle Constâncian alueelle (Santarém) ja totesi, että se "edistää kestämätöntä maatalousmallia ja vaarantaa veden kestävyyden".

Zero kritisoi lausunnossaan tutkimusta "Vesivarojen hyödyntäminen maataloudessa Tajon laaksossa ja länsiosassa", jonka julkinen kuuleminen päättyi perjantaina, ja totesi, että se "hylkää 1,3 miljardin euron (ME) hankkeen veden talteenottamiseksi maatalouteen (...)" ja että Tajoon suunnitellulla uudella padolla, joka on suunniteltu kyseisen hankkeen puitteissa, "edistetään kestämätöntä maatalousmallia ja vaarannetaan veden kestävyys".

"Julkisen kuulemisen yhteydessä tehdyn tutkimuksen yksityiskohtaisen analyysin jälkeen yhdistys katsoi, että "uuden padon rakentaminen Vila Nova da Barquinhan ja Constâncian välille on vakava strateginen virhe", jolla on "kohtuuttomia ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia".

"Hanke edistää kestämätöntä maatalousmallia, joka suosii tehomaataloutta, johon liittyy suuri vedenkulutus, ja sillä on kohtuuttomia ympäristöllisiä, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia", Zero sanoi ja totesi, että "lisäksi siinä ei tutkita todella kestäviä vaihtoehtoja alueelle".

Kyseessä on uuden padon rakentaminen Tejo-joen varrelle Constância Norte -nimiselle alueelle, ja julkisessa keskustelussa hanketta kritisoivat kielteisesti liikemiehet, ympäristönsuojelijat sekä Constâncian ja Barquinhan kunnanvaltuustojen pormestarit, jotka varoittivat hankkeen aiheuttamista taloudellisista, matkailullisista ja ympäristöllisistä vahingoista.

Myös Zero ilmaisi huolensa ja varoitti, että hanke on "miljoonainvestointi" ja "riskialtis veto veden tulevaisuudesta".

"1,3 tuhannen miljoonan euron suuruisen investoinnin taloudellinen kannattavuus, joka vastaa 30 305 euron kustannuksia käsiteltyä hehtaaria kohden, on erittäin kyseenalainen", Zero totesi ja totesi, että hanke "perustuu epävarmoihin oletuksiin, ilman selkeää rahoitussuunnitelmaa ja siihen liittyy suuria riskejä".

Zero kyseenalaisti "veden saatavuuden tulevaisuudessa" hankkeessa, jossa "oletetaan, että Tajo-joen virtaama riittää uusien kasteltujen alueiden vedensaantiin", ja totesi, että tutkimuksessa "jätetään huomiotta hankkeen ympäristölliset ja sosiaaliset kustannukset, kuten biologisen monimuotoisuuden häviäminen, veden laadun heikkeneminen ja vaikutukset paikalliseen matkailuun".

"Kattavampi kustannus-hyötyanalyysi voisi paljastaa, että hanke ei ole pitkällä aikavälillä taloudellisesti kannattava", hän korosti ja totesi, että se "edistää kestämätöntä ja saalistushakuista maatalousmallia".

Zeron mukaan hanke "noudattaa Alquevassa omaksutun mallin logiikkaa, joka perustuu intensiiviseen monokulttuuriin, joka ei vastaa kansallisia omavaraisuustarpeita ja edistää vesivarojen liikakäyttöä, millä on erittäin vakavia ympäristöllisiä ja sosiaalisia seurauksia, (...) pahentaa vesipulan riskiä kyseisillä alueilla ja vaarantaa vesivarojen, maaperän ja biologisen monimuotoisuuden laadun".

Zero totesi, että hanke "voi lisätä maaperän ja veden omistuksen ja hyödyntämisen keskittymistä ja samalla lisätä maatalousalan epävarmoja työoloja ja sosiaalista eriarvoisuutta", ja totesi, että "tämän maatalousmallin kannustaminen jättää huomiotta tarpeen mukauttaa maatalous tulevaisuuden ilmastotilanteeseen ja ympäristöhaasteisiin".

"Tutkimuksessa ei oteta huomioon toteuttamiskelpoisia ja kestävämpiä vaihtoehtoja, kuten uusiutuvia maatalousjärjestelmiä ja tehokkaampia ja mukautuvampia kastelujärjestelmiä", he korostivat.

Samassa huomautuksessa Zero Association totesi, että hanke voi johtaa "ympäristösitoumusten noudattamatta jättämiseen", ja korosti, että "padon rakentaminen vahingoittaa jokien yhteyksiä ja vaarantaa vaelluskalalajit, kuten merilampikorennon ja särkikalat, sekä edistää haitallisten vieraslajien leviämistä".

Tässä mielessä ja "havaitut riskit ja vaikutukset huomioon ottaen" Zero katsoi, että hanke "merkitsee vakavaa takaiskua vesivarojen kestävässä hallinnassa", ja kehotti toimivaltaisia viranomaisia "harkitsemaan uudelleen Taguksen laakson ja länsiosan maatalouden kehittämisstrategiaa ja valitsemaan ratkaisuja, jotka ovat linjassa ympäristönsuojelun ja ilmastokestävyyden kanssa".