"En voi sanoa, etteivätkö asiat olisi toimineet lainkaan, mutta odotuksiin nähden nämä ensimmäiset sata päivää eivät saa minua voittamaan niitä epäilyjä, joita minulla oli", sanoi tutkija AIMA:n perustamiseen johtaneen menettelyn jälkeen.


100 päivää

AIMA perustettiin 29. lokakuuta, sata päivää sitten, sen jälkeen, kun ulkomaalais- ja rajavalvontavirasto (SEF) lakkautettiin, ja se otti hoitaakseen myös maahanmuuttoviraston tehtävät. Sen tehtävänä oli vastata 350 000:een laillistamista odottavaan prosessiin ja helpottaa maahanmuuttajien kotouttamista.

"Minusta vaikuttaa siltä, että AIMA:n perustaminen on periaatteiden kannalta hyvä asia, koska se erottaa poliisitoimen maahanmuuttopolitiikan täytäntöönpano-osasta ja kotouttamiseen liittyvien prosessien hallinnoinnista", mutta "valtavaan hakemusten kasautumiseen" reagoiminen on hoidettu "tavalla, jossa on monia järjettömyyksiä", ja "siirtymäprosessin kanssa tarvitaan paljon huolellisempaa suunnittelua", totesi Jorge Malheiros.

"Useat asiat ovat herättäneet minussa epäilyksiä näiden sadan päivän aikana", kuten "suhde maahanmuuttajien kanssa työskentelevään yhdistysrakenteeseen", jota "ei tehty ja tämä mahdollisuus menetettiin".

Kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävä "rakenteellinen vuoropuhelu" on puutteellista, ja lisäksi maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyy joitakin ongelmia.

AIMA:n strategian kotouttamiskomponenttia on arvostettava myös suhteessa työmarkkinoihin ja koulutukseen.

"Olimme jo paljon dynaamisempia ja aktiivisempia tässä asiassa", hän tiivisti.

"Vaikka on kiire vastata siihen, mikä on viivästynyt, emme voi pysäyttää muita maahanmuuttopolitiikan osatekijöitä", joihin kotouttaminen kuuluu, varoitti tutkija.


Turvapaikka

Vaikka Jorge Malheiros kiittelee AIMA:n omassa nimessä olevaa viittausta turvapaikka-asioihin - "asia, joka liittyy ihmisoikeuksiin ja Portugalin kansainvälisiin sitoumuksiin, jotka koskevat sellaisten henkilöiden vastaanottoa, jotka joutuvat eri syistä vainotuksi lähtömaassaan joko Geneven yleissopimuksen tai muun kansainvälisen suojelun puitteissa" - hän pahoittelee uuden rakenteen painopistettä.

Turvapaikka-asioissa on käyty "keskustelua, jossa turvallisuuskomponentti, ajatus siitä, että meidän on suojeltava kansallista aluetta ja että väärin perustein tehdyt turvapaikkahakemukset ohittavat humanitaarisen komponentin", hän sanoi.

"Vastaanottoa koskeva keskustelu ei ole ollut vahvempaa", mukaan luettuna "kysymys siitä, miten erotetaan toisistaan turvapaikkahakemus, joka pitäisi hyväksyä tai olla hyväksymättä".

Asiantuntija, joka on kehittänyt useita teoksia ihmismaantieteen ja maahanmuuttoprosessien alalla, kehui verkkomenettelyjen helpottamista asiakirjojen pyytämisestä äskettäin ilmoitettuihin perheenyhdistämisprosesseihin.

Mutta "tässäkin on joitakin kysymyksiä", sillä valitukset verkkoalustasta ovat lisääntyneet, tutkija totesi.