Sapon mukaan portugalilaisten eniten käyttämän Robusta-kahvilajikkeen hinnat ovat nousseet pandemian jälkeen kansainvälisillä markkinoilla yli 200 prosenttia ja pysyneet korkeina.
"Hintojen nousu voidaan selittää seuraavilla perinteisillä kysyntä- ja tarjontatekijöillä: riittämätön tuotanto alkuperämaissa, lähinnä Keski-Afrikassa ja Vietnamissa, mikä johti maailman varastojen ennätyksellisen alhaiseen tasoon ja teollisuuden suurempaan kysyntään", "mikä pahentaa asiaa", huomautti AICC:n pääsihteeri Cláudia Pimental.
Tämän seurauksena robustakahvin markkinahinta on "kaikkien aikojen korkeimmillaan", ja ilmastonmuutos tuottajamaissa aiheuttaa "tuotannon laskua", mikä on vaikuttanut raakakahvin hintaan, toisti vastuuhenkilö.
Cláudia Pimental lisää, että "Punaisenmeren tilanne ja sen vaikutus kauppaan", jossa huthit ovat hyökänneet laivoja vastaan kuukausien ajan, mikä on lisännyt kuljetuskustannuksia ja "viivästyttänyt merkittävästi tavaroiden, myös kahvin, saapumista Eurooppaan", ovat myös yksi syy hinnannousuun.
Luís Lorena ei usko kahvin hinnan laskevan lähiaikoina. Kahdesta olemassa olevasta lajikkeesta Portugalissa "70 prosenttia kulutetusta kahvista on robustakahvia ja 30 prosenttia arabicaa, ongelmana on robustakahvin puute, joka johtuu suuresta kysynnästä ja vähäisestä saatavuudesta maailmanlaajuisesti", välittäjä totesi.
Arabica-lajiketta "kulutetaan eniten Pohjois-Euroopassa ja Robustaa Etelä-Euroopassa", ja jälkimmäisen hinta on noussut Covid-19-pandemian aikana, kun ennen lajikkeen hinta oli kilpailukykyisin.
Pohjois-Euroopassa ryhdyttiin muuttamaan "sekoituksia" 100-prosenttisesta arabicasta "sekoituksiin, joissa on 5, 10 tai 15 prosenttia robustaa", mikä lisäsi tämän lajikkeen kulutusta ja vähensi siten sen saatavuutta markkinoilla, mikä johti hintojen nousuun.
Aiemmin 27 Euroopan maassa kulutettiin noin 39 prosenttia robustaa ja 61 prosenttia arabicaa. "Viime vuosina arvo on noussut 46 prosenttiin robustasta ja 54 prosenttiin arabicasta", Luís Lorena korosti. Vuonna 2020 robustakahvia voisi ostaa "256 prosenttia halvemmalla kuin nyt", hän korosti.
Lisäksi "robustan tuottajamaita on vähemmän", ja Angolasta on tullut maailman suurin tämän lajikkeen tuottaja.
Angolaa ympäröivät maat, kuten Kamerun ja Norsunluurannikko, ovat investoineet 100 prosenttia kaakaoon ja luopuneet kahvista, mikä on lopettanut Robustan toimitukset kyseisiltä alueilta, kun taas Ugandassa ja Tansaniassa "tuotanto on pysynyt entisellä tasolla".
Intia, joka on tuottaja, jolla on "raju kotimainen kulutus", on "myynyt suurimman osan kahvistaan Aasian liukenevalle teollisuudelle". Vietnamissa "sato oli monimutkainen" ja Indonesia menetti 30 prosenttia sadostaan vuonna 2023 sateiden ja huonon sään vuoksi.
Ainoana vaihtoehtona pidettiin Brasiliaa, joka tuottaa Robustaa-kahvia riittävästi, mutta "ei ole kovin hyvin hyväksytty Euroopassa", hän totesi.